torstai, 25. elokuu 2011

Jotain edistystä havaittavissa. :)

Alakerta alkaa hahmottua. Musta tuntuu että vielä se tarvitsee paljon kaikkea pientä, akvaarion ainakin ja jotain "pehmeyttä", mutta runko on kasassa :) Tein tommosen kivan sillan, tai mikä lie onkaan :D Se on liimattu kasaan koristemuovipaloista, ja väliin tökkäilty kukkasia. Musta siitä tuli ihana, jotenkin semmonen unenomainen, keijuille passeli :)

 

Tossa alemmassa kuvassa näkyy hiukan myös tommosta kukkamaljaa, jollaisia olen nyt tehnyt sinisenä kolme kappaletta. Muihin kerroksiin on tulossa erivärisiä maljoja, niihin on tarkoitus laittaa keijupölyä. Noihin oon käyttänyt jostain vanhasta kattolampusta (muistaakseni) irrotettuja lasisia kukka-aihioita ja mistälie mulle kulkeutuneita muovisia kukanosia. Lähikuvaa tässä:

 

Ja koska mä en osaa tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan, olen aloittanut jo toista kerrosta :D Halusin siis tehdä sinne tommosen aitauksen, jossa keijukaiset saavat pitää lemmikkejään, tai mitä nyt haluavatkin, tarkoitus ei ole vielä selvinnyt. Joka tapauksessa, saranat vielä uupuvat, mutta aukeava portti on tulossa tuohon. Keskikerroksesta ajattelin tehdä kukkaismaan, eli sinne on tulossa paljon väriloistoa ja ehkä perhosia... Katsoo nyt mihin ideat mut vievät. Ja keijuthan mulle kuiskii ohjeita koko ajan, kiire olis saada koti kuntoon :)

sunnuntai, 17. heinäkuu 2011

Tahtoo tehdä, mutta ei etene

Tossa on siis ensimmäinen hahmotelma alakerralle. Tahtoisin sinne semmosen vedenomaisen, hiukan jäisen vaikutelman. En oikeestaan oo keksinyt vielä mitään funktiota tuolle paikalle, paitsi sen että tahdon sinne muutaman merenneidon pyrstön roikkumaan seinälle.

Jotenkin tuo näyttää niin kolkolle, ois kiva saada hiukan korkeemmaksi noita pintoja ettei jäisi niin paljon tyhjää ja avaraa tuonne. Ehkä joku allaskin voisi olla kiva, että keijuset pääsevät pärskimään veteen? Kaikki ideat tervetulleita!

lauantai, 16. heinäkuu 2011

Mistä kaikki alkoi....

Muistan, kun nyt jo teini-ikään ehtinyt veljeni oli vasta pieni. Itse olin tuolloin teini, oli omat menot ja huvit, mutta elämässäni tärkeintä oli veljeni. Kun hänelle tuli pipi, ripottelin aina "keijupölyä" niihin, ja ne paranivat kuin itsestään. Keijupöly auttoi myös ikävään, pahaan mieleen ja muihin harmistuksiin. Sanoin aina veljelleni, että haen keijupölyä yhdestä tietystä paikasta, tietyn puun kolosta. Oli ihana seurata lapsen ilmettä, kun keijupölyn taika auttoi.

Omassa lapsuudessani lempilelujani olivat booboo-keijut. Minulla oli niitä kolme, sinitukkainen ja vihreätukkainen tyttökeiju sekä violetti poika. Sittemmin olen kirpputorilta ostanut punatukkaisen keijutytön ja oranssin pojan, mutta unohdin heidät laatikon perukoille. Eräänä päivänä kuulin pientä surinaa, luulin jo kuulevani omiani, mutta ne pienet keijuset siellä minulle juttelivat.

Keijuset sanoivat, että he voisivat oikeastikin antaa keijupölyä ripotettavaksi lasten haavoihin, ja tuoda hyvää mieltä lapsille. Mutta he eivät halua asua laatikon pohjalla! Niinpä aloitin taas yhden ikuisuusprojektin, keijujen valtakunnan. Tähän pieneen kavihuoneeseen he pääsevät muuttamaan, kunhan saan aikaiseksi sitä rakentaa. Ajan mittaan heiltä ovat kadonneet myös vaatteet ja siivet ja tuntosarvet, mutta emmeköhän me siihenkin saa muutosta aikaan.

Tästä se sitten lähtee: